Mitä sinä etsit siltä Oikealtasi? Jos olet löytänyt sen Oikean, täsmäsikö se sinun kriteerejäsi? Mistä tiedät, että kumppanisi on se oikea? Onko hän se, jonka kanssa haluat yhteisen tulevaisuuden? Oletteko samalla aaltopituudella? Oletteko kuin kaksi marjaa?
Minä ja Herra Täydellinen olemme kuin yö ja päivä. Hän on se tosikompi meistä, se joka viisastelee, se joka tuo ulos fiksuuttaan. Herra Täydellinen näkee pitkälle, hän suunnitelee asiat, hän tahtoo kontrollia. Minä itse, olen taivaanrannan maalari. Itse en stressaa lähes mistään, elän päivä kerrallaan, ja hauskuuttelen. Minusta elämä on liian lyhyt vihoitteluun, stressaamiseen, sekä liialliset kaavat elämässä täytyisi hävittää. Tosin olen kateellinen Herra Täydelliselle siitä, että Hän tietää mitä tekee. Itselläni ei juurikaan ole hajuakaan mistään muusta kuin unelmistani. Jossain välissä olen ilmeisesti siis kerennyt tippua radalta, hupsista.
Joskus mietin kaikkea, mitä välillämme on tapahtunut, huonoja ja hyviä. Ja niitä huonoja on aika paljon suhteessa siihen, että hyvät eivät kata sitä huonoa enään. Elämä on todella tasapaksua, tai sellaista normaalia nykyisin. Oon miettinyt kuinka läheisriippuvainen olen, tai kuinka paljon olen ottanut pahaa oloa itseeni, ja kaiken jälkeen tässä minä hymyilen ja annan ajan kanssa "anteeksi". Miksi annan niin helposti anteeksi? Onhan se hyvä juttu, onhan?
Olen pohtinut myös millainen nykyinen elämäni olisi, jos saisin kerättyä itselleni suoraan sanottuna munat haaroväliin, ja elämäni muuttuisi muutoinkin radikaalisti. Millainen itse olisin? Mitä tekisin paremmin? Joskus kun lähden miettimään asioita ja kaivamaan syvemmälle, löydän itseni ihmettelemästä, että kuka helvetti minä oikein olen? Olenko kadottanut itseni Herra Täydellisen kanssa jossain välissä vai olenko muutenvain täysin hukassa?
Muistan ajan, jolloin Herra Täydellinen pääsi pääni sisään. Se oli kamalaa, koska huomasin sen jossain välissä kun olimme eronneet. Hyi. Säikähdin. Vai oliko ne vain tavaksi jääneitä asioita? Vai onko se homman nimi, että erotessa "kunnioitetaan" vähän aikaan vielä ex-puolisoaan? Ja puhun nyt näistä rajoituksista. Joka sinkku aamuni katsoin vaatteet sen mukaan, mistä Herra Täydellinen ei valittaisi. Tai laitoin sellaiset kengät, tai meikit, ja aina jos puhuin Herra Täydellisen mukaan "väärän henkilön kanssa" eli vastakkaisen sukupuolen kanssa, minun mahaani kipristi.
Olenko minä tässä se sekaisin oleva?
Ehkä.
Oliko sekava postaus? Ehkä. Anteeksi :-)
-Kristiina
Haluaisin kiittää sinua mielenkiintoisesta blogistasi, tämän ansiosta uskalsin perustaa oman blogin, vaikkakin kovin erilaisesta aiheesta. Kiitos.
VastaaPoistahttp://mielenivankina.blogspot.com/
Ihanaa :-) ! Kiva että blogista oli jotain apua johonkin. Ole hyvä vain, ja käyn kurkkaamassa blogisi ;-) Onnea uuteen blogiin!
VastaaPoistaYhdyn näkymättömään tyttöön, mielenkiintoinen blogi ja tätä pitää seurata ;) Tsemiä jatkoon! ps. monia samoja fiiliksiä mitä itekin tuntenut ja käynyt läpi, vaikka en samalaisessa parisuhteessa olekaan ollut!
VastaaPoistaHei, tämä oli vähän erilaista luettavaa. Itse en ole kokenut mitään noin hirveätä. Mutta ehkä joku päivä pääset hänestä irtautumaan, ja huomaat mitä muuta elämä voi sinulle antaa!
VastaaPoistaItsekin aikoinaan olin kiinni miehessä, jossa ei tuntunut olevan ulospääsyä. Mies sai oloni aina tuntemaan, että hän oli oikeassa ja minä väärässä. Mutta, yksi aamu heräsin ja tajusin, että minun on elettävä itseni tähden, ei toisen.
Mutta, blogisi on todella mielenkiintoinen, varmana käyn uudestaan lukemassa! :)
Ajattelen, että se oikea on se kenen kanssa haluan perustaa perheen. Kenenstä tulisi hyvä isä.
VastaaPoistaHeippa, luin kaikki postauksesi läpi täällä blogissa, ja kirjoituksesi herätti mussa erilaisia tunteita. Kuin olisit kirjoittanut mun elämästä. itse liki 7vuotta narsistin miehen kanssa seurustelua takana, olen nykyään hyvin tietoinen siitä kuinka henkisesti epävakaan ja ns. sairaan ihmisen kanssa seurustelen ja yritän päästä tuosta ihmisestä kokonaan eroon, mikä on kuitenkin hyvin vaikeaa hänen manipuloinnin, keikkeen vetoamisen jne. takia. :( mutten jaksa enää ja tiedän että mun olis parempi yksin kuin tuon ihmisen kanssa. Aikaisemmin en tiennyt mistä oli kyse nuoren ikäni takia mutta olen perehtynyt aiheeseen narsismi ja narsiti todella paljon ja tiedän olevani narsistin uhri. En tiedä miksi olet lopettanut kirjoittamisen tänne, mutta olisi ollut kiva lukea lisää :) terveisin 19vuotias nainen
VastaaPoistahieno blogi ja tulin lukijaksi :) liittyisitkö mun blogiinkin jos tykkäät?
VastaaPoistahttp://fromdaytoday-karo.blogspot.fi/